keskiviikko 1. kesäkuuta 2016

Persepolis

Luin sarjakuvakirjan nimeltä Persepolis, mikä kertoo nuoresta tytöstä ja hänen kasvustansa Iranin soitaisassa maassa.
Sarjakuvana asiayhteyteen oli helppo päästä mukaan ja ymmärtää asioiden laita.
Persepolis kuvaa todentuntuisesti sen hetkistä (Iranin vallankumousta ja sotaa) tilannetta ja miten se vaikutti kansalaisiin ja muihin ihmisiin, että myös käyttäytymisiin

sunnuntai 28. helmikuuta 2016

Kysymyksiä kielletystä kirjasta, joka ei ollutkaan itse kielletty ja selvennyksiä niihin

A. Minä aikakautena kirjantapahtumat ovat tapahtuneet?

B. Miten kirjan sensurointi on vaikuttanut sen suosioon?

C. Minkä takia ja missä maissa kirja on sensuroitu?



A. Kirjan tapahtumat keskittyvät Ludvig XIV:n eli aurinkokuninkaan aikaan ja kuvailevat sen aikaista eloa eri luonteisten hahmojen kautta.

B. Kirjaa ei itsessään ole sensuroitu,  Molierin muita teoksia sensuroitiin kyläkin.

C. Kirjaa ei ole sensuroitu, mutta Moilierin teoksia on sensuroitu Raskassa, koska teoksia syytettiin uskonnon pilkkaamisesta.


Molieren näytös ihmisvihaajasta


Jean-Baptiste Poquelin, taiteilija nimeltään Molier 1622-1673. Näytelmän Molier julkaisi vuonna 1666, se sijoittuu Ludvig Aurinkokuninkaan aikakauteen
Teoksen päähenkilö on Alceste ja hänen käytöksestään saa heti alussa jo kuvan sitä, että hän on suorasanainen ja sanoo suoraan palautteen ihmisestä, enimmäkseen negatiivista, mistä on myös havaittavissa hänen vihansa ihmiskuntaa ja ihmisiä itsessään kohtaan. Tämä käytös leimaa hänet ihmisvihaajaksi.
Alcestesta vihaa kaikkia muita ihmisiä paitsi Celimenea, johon hän on palavasti rakastunut, vaikka rakkaus on yksipuoleista, sillä Celimena lirkuttelee lähes kaikkien miesten kanssa, jotka vain edestänsä löytää
  Alussa saa kuvan, että Alceste oli tarinan ikävin ja henkilö ja "pahis", mutta loppua kohti Celimenean juonet alkavat palastumaan ja titteli siirtyykin hänelle, Alcestella on myös kilpakosija Oronte.

Kirjan teemana on ihmisten moitteiden löytäminen ja vihaaminen.

Kirjan juonseta oli aluksi vaikea saada kiinni lyhyiden vuoropuheluiden takia, mutta lopuksi niistäkin sai selkoa hyvin.

maanantai 23. maaliskuuta 2015

Sarjakuva-alumin analyysi

Ylivertainen analyysi


Albumin on kuvittanut Bryan Hitch ja tarinan on keksinyt Mark Millar. Suomentajana on toiminut Topi Makkonen. Albumin nimi on The Ultimates ylivertaiset, joka siis kuuluu Marvelin sarjakuviin, kustantajana on toiminut egmont kuten monissa muissakin Marvelin sarjakuvissa/albumeissa ja albumi on julkaistu vuonna 2012. Albumissa sekoittuu nuriso-,fantasiakirjallisuus.
      Tarina lähtee käyntii pienellä avauksella joka sijoittuu vuoteen 1945. Kapteeni Amerikka onnistuu pysäyttämään natsien ydinohjuksen, palataan takaisin nykyaikaan jossa Kapteeni Fury S.H.I.E.L.D:in jäsen eli salaisten puolustusvoimien jäsen kerää yhteen eri superihmisiä luodakseen uuden supersotilaan. Jossain vaiheessa Tohtori Banner sekoaa ja muuttuu Hulkiksi, siinä vaiheessa hänen pysäyttämiseen otetaan mukaan Kapteeni Amerikka, Thor, Iron Man, Haukansilmä, Musta leski, Pym ja Janet . He saavat Hulkin rauhoitettua ja laittavat Banneriksi taas muuntuneen Hulkin lukkojen taakse. Loppupuolisko menee aika pitkälti Sankarien taistellessa uusnatseja vastaan jotka osoittautuivat ulkoavaruuden olijoiksi. Lopussa on iso taistelu johon osallistuvat kaikki sankarit, S.H.I.E.L.D:in agentteja ja ulkoavaruudensotilaat. Sankarit voittavat Hulkin ansiosta jota ärsyttämällä he saavat hänet repimään vastustajien komentajan kappaleiksi, jolla oli yliluonnollisia voimia eikä kukaan muu pärjännyt hänelle.
           Kapteeni Fury on tehty Samuel L. Jacksonin näköiseksi, jolla on silmälappu vasemman silmänsä päällä, Iron-man eli Tony Stark on rikas naistenmies, jonka kykynä on älykkyytensä, Pymiin käytettiin supersotilasseerumia jonka ansiosta hän voi kasvaa lähes 20metriseksi, Thor on ukkosen jumala, Kapteeni Amerikka on alkuperäinen supersotilas, joka on aina oikeudenmukainen, Haukansilmä on mestari jousipyssyjen kanssa, ei ole kohdetta mihin hän ei osuisi, Musta leski halittsee erilaiset ampuma-aseet ja taistelut, Janet pystyy muuntuman pieneksi lentäväksi keijuksi ja Hulk tai Tohtori Banner, riippuu onko hän hermostunut vai ei. Janet ja Pym seurustelevat, mutta erovat. Suurin sosiaalinen ryhmä sarjakuvassa on S.H.I.E.L.D. järjestö, toinen on myös uusnatsien järjestö. Mielestäni muita sosiaalisia ryhmiö ei esiinny.
           Sarjakuvan miljöö pyörii koko ajan kaupungissa, välillä se käväisee yläilmoissa. Albumissa esineitä on hyvin paljon tavallisesta arkielämästä, mitä jokaisella meistä voisi olla kotona, mutta siinä on myös erilaisia hienoja teknologisia asioita ja aseita. Elottomat tekijät kuvataan hyvin vaatimattomasti, ei turhia koristeluita.
           Teemana toimii se perinteinen hyvä voittaa aina pahan vaikka siinä olisi mutkia matkassa ja joutuisi tekemään uhrauksia. Teoksessa maailma nähdään loppujen lopuksi melko sotaisalta, mutta luotetaan sankarien pelastavan aina maailman. Arvostusta kansalta saavat eniten sankarit jotka tekevät jotakin näyttävästi, mutta muilta sankareilta arvostusta saa kunhan tekee jotain merkittävää. Jos käyttäytyy halventavasti muita kohtaan, niin arvostus menee siinä. Jos on rikas saa paljon suosiota, kaikki sankarit pyrkivät hyvään terveyteen ja taistelukykyyn, hyvällä ulkonäöllä saa arvostusta, mutta myös rehellisyyttä ja hellyttää arvostetaan paljon.
            Piirrostekniikka on hyvin pehmeä, ei ole tehty kovin teräväksi mitään, jopa kulmatkin ovat pehmetä. Värit ovat hyvin vaatimattomat, eikä mitkään kovin kirkkaat. Ominaisia tehokeinoja on sankarien korostaminen.
       Suurimmaksi osaksi tekstissä sanat ja kuvat liittyivät yhteen, puhuttiin yleensä siitä mitä näkyi ruuduissa.
     Itse pidän tämän tyylisissä kirjoissa eniten vaatimattomasta kuvituksesta, hyvin etenevästä juonesta, joka ei ole liian sotaisa vaikka taistelua onkin paljon.






keskiviikko 11. maaliskuuta 2015

Vastauksia Lauran kysymyksiin.



Luetko yleensä runoja?

En lue, ne eivät vain houkuta minua.

Millaisia runoja luit Karaoke-projektia varten?

Suvi Valli: Elämä:kertoja: Uravalmentajan uni. Runo oli veikeä.

Vilja-Tuulia Huotarinen: Seitsemän enoa: Kasteiset niityt. Runoa piti lukea useasti jotta sen ymmärtäisi ja runon tunnelma oli hyvä.

Irina Javne: Olen syntynyt, sanotaan: Sinun painoarvosi, hän sanoo...s.47. Runossa oli hyvin liitetty asiat toisiinsa vaikka aiheet olivatkin vaihtelevia.

Eino Santanen: Punainen seinä: 6. Nyt vain välineen. Runo oli hyvin ankea.

Suosikkini

Suosikkini on Uravalmentajan uni, en tuntenut runoilijaa entuudestaan.

Mitä ajatuksia lukemasi runot sinussa herättivät?

Suvi Valli: Hämmennystä.

Vilja-Tuulia Huotarinen: Hilpeyttä.

Irina Javne: Iloisuutta.

Eino Santanen: Ankeutta.

Aijotko jatkaa runojen lukemista itsenäisesti?


 En, ei vaan nappaa oikein.